Elokuu – elonkorjuu

Ihana basilikan tuoksu valoittaa talvipakkasilla! (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Mustaherukka säilyttää makunsa erittäin hyvin pakastettunakin. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Suomenkielessä elokuu on saanut pitää vanhan nimensä, joka viittaa kuukauden tärkeämpään tapahtumaan: sadonkorjuun keruu! Monessa muussa kielessä nimi on vaihtunut matkan varrella ja saanut toisen merkityksen, kuten ruotsinkielinen "augusti", joka viittaa Rooman keisarin Augustukseen ja hänen moneen voittoon, jotka moni tapahtui juuri tämän kuukauden aikana.

Ennenaikaan povattiin monesta elokuun päivästä tulevan talven sää. Vanhan sannonan mukaan syksystä tulee lauha ja talvesta ankara, jos aurinko paistaa kirkkaasti Lassen päivänä 10.8. Pertunpäivä, 24.8, sanottiin olevan syksyn ensimmäinen päivä. Tämän jälkeen oli hyvä aika kaivaa ylös parantavien villikasvien juuria ja puiminen alkoi tositeoin vasta tämän jälkeen, vaikkakin joitakin viljalajeja puitiin jo ennen sitä. Sellainen keli mitä Pertunpäivänä on, sellainen keli on koko syksyn.

Elokuu on tänäkin päivänä monen viljelijän kovin työkuukausi, ja kotipuutarhurikin saa kääriä hihat ylös ja aloittaa sadonkorjuun ja säilömisen. Joitakin vihanneksia ja marjoja saa pitää silmällä, koska ensi hallayöt tulevat jo elokuussa. Pohjoisemmassa hallaöitä voi tulla elokuun alussa ja etelämmässä elokuun puolessa välissä, kun koulut alkavat. Jos kasvimaalla on esim salaatteja, maissia ja herkkiä yrttejä näitä on hyvä peittää harsokankaalla varmuuden vuoksi.

Yrteistä on ihanaa korjata satoa ja säilöä talven varalle. Tillin siemeniä voi kuivattaa ja säilöä pienissä pusseissa. Niillä voi maustaa talven kala- ja äyriäisruoat! Yrttejä on ihana pakastaa tuoreena ja laittaa ruokiin suoraan pakkasesta. Tillin versoista on hyvä tehdä tiiviitä kimppuja, kun taas persiljan versoista voi tehdä ilmavia annoskimppuja. Kaikkia muitakin yrttejä voi pakastaa tuoreena, kuten lehtiä ja latvaversoja basilikasta, timjamista, oreganosta (mäkimeirami), salviasta, rosmariinista ja ranskalaisesta rakuunasta.

Marjapensaiden sato on jo keruukypsää! Näistä voi tehdä mehuja ja hilloja. Kovakuorisia marjoja (kuten herukat ja karviaiset) voi myös pakastaa sellaisenaan ilman sokeria. Näistä voi talven aikana tehdä esim kiisseleitä ja mehuja. Talven juhlakakut voi myös koristaa kokonaisilla punaherukan tertuilla, joita on poiminut rasioihin valikoiden kaikkein kauneimmat tertut ennen kuin kerää mehumaijaan menevät marjat.

Itse pidän kovasti sokeriin raakasurvotuista mustaherukoista. Kun pakastaa ne pieniin annosrasioihin, annoksen voi talven aikana käyttää vaikka jugurtin, viilin, myslin, puuron tai jäätelön maistamiseen. Ja kesä maistuu!