Puut talviasussa: Lehmus

Puistolehmuksen muhkurainen runko. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Nuori verso ja silmu ovat auringossa tummanpunaisia. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Lehmuksen pähkylä. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Metsälehmus kasvaa meillä luonnonvaraisena Etelä-Suomessa. Parhaiten se viihtyy runsasravinteisissa metsissä, mutta lehmuksiin törmää meillä lähinnä kaupunkipuistoissa ja sitä käytetään myös yleisesti katupuuna. Jos puistossa näkee muhkurarunkoisen puun, jonka muhkuroista joka kesä kasvaa pitkiä, punaruskeita versoja, niin tietää että edessä kasvaa puistolehmus.

Lehmusten silmut ovat kiiltävän, punertavan väriset ja silmusuomut erottuvat toisistaan hyvin. Muodoltaan ne ovat vähän litteät.

Jos lehmus kasvaa avoimella paikalla siitä tulee lyhyt ja paksurunkoinen sekä latvuksesta tulee laajamittainen. Puun paalujuuret kasvavat ensin ja vasta myöhemmin kehittyvät sivujuuret. Nuorena lehmuksen kuori on sileä ja kasvaessa se halkeilee pitkittäissuunnassa vaaleanruskeauurteiseksi. Vanhat rungot ovat tummanharmaat, tai ruskeat, ja syväuurteiset.

Nuorena lehmuksen oksat kasvavat yläviistoon, mutta vanhempien lehmusten alaoksat kaartuvat alaspäin. Lehmuksen voi myös tunnistaa pallomaisista, vaaleanruskeista ja sammettipintaisista hedelmistä tai pähkylöistä, jotka voivat roikkua puussa kiinni osan talvestakin. Pähkylöiden varressa on tukilehti tai ns "siipi", joka myöskin on ruskea.