Kirjaudu sisään:
Unohtuiko salasana?

Rekisteröidy ja osallistu keskusteluun!

Rekisteröidy »
Kotipuutarhuri

Talvehtimisvalmistelut

11.10.2011 klo 10:26  •  Tekstin kirjoitti Fiskars

Haavanlehdessä kauniita keltaisia ja punaisia värejä. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Keskikesän jälkeen versojen kasvuvoimaa hiipuu ja kasvit kasvattavat juurta ja rungon paksuutta, samalla uudet versot puutuvat. Puutuminen valmistaa versoa talvenkestävyyteen. Jos verso pysyisi pehmeäkuorisena se voisi kuolla pakkasvaurioista.

Kun päivät lyhenevät versoihin muodostuu myös talvehtimissilmuja. Eli verso-, lehti- ja kukkasilmuja jotka kestävät pakkasta, toiset paremmin kuin toiset, mutta sisältävät jo kaikki ainekset seuraavan kevään kukoistukselle.

Syksyllä, kun valon määrä vähenee ja lämpötila laskee, tapahtuu muutoksia lehdissä. Lehdet alkavat vaihtaa väriä kun lehtivihreä alkaa hajota eri ainesosiin. Nämä arvokkaat ainesosat kasvi varastoi juuriin, runkoon, versoihin ja silmuihin. Lehtivihreän avulla kasvi yhteyttää auringonvalon energia avulla hiilidioksidia ja vettä sokeriksi, joten sitä ei kannata turhaan haaskata. Kun lehtivihreä vetäytyy pois lehdistä jää jäljelle muita väriaineita, m m kellansävyisiä karotenoideja ja punasävyisiä antosyaaneita. Kuiva syksy ja yöpakkaset edistävät voimakkaan ruskan muodostumista. Jos syksy on lämmin ja sateinen ruskan väritkään eivät tule niin loistaviksi.

Leppä pudottaa lehtensä vihreänä. Ja sillä on siihen varaakin. Se elää symbioosissa juurinystyröissään elävän bakteerin kanssa, joka voi sitoa typpeä ilmasta. Puu antaa bakteerille ravintoa ja bakteeri puulle typpiyhdisteitä. Lepän lehtikarike onkin runsasravinteista!

Jotkut puut, kuten tammi, ei ehdi tuleentua kunnolla syksyllä. Silloin lehti muuttuu ruskeaksi oksalla eikä irtoa itsestään. Jos puu ei ole geneettisesti sopeutunut olosuhteisiimme näin voi käydä. Joten tammi, joka on kotoisin Keski-Euroopasta, ei tuleennu yhtä aikaisin kuin ne tammet joiden sukujuuret ovat Suomessa. Saman voi nähdä jopa maamme rajojen sisäpuolellakin. Lapissa kasvava koivu alkaa tuleentumaan jo kun päivänpituus on 15-16 tuntia kun taas eteläisen rannikon koivu aloittaa vastaavat valmistelut vasta kun päivänpituus on 12 tuntia. Joten jos veisi etelässä luontaisesti kavavan koivuntaimen Pohjois-Lappiin se luultavasti kärsisi pakkasvaurioista. Tämän takia kannattaakin suosia sellaisia kasveja jotka ovat kotimaista, ja jopa suhteellisen paikallista, alkuperää!

Yhteistyökumppanien yritysesittelyt
GreenCare
Fiskars
Lassila & Tikanoja
Puutarha Tahvoset