Värikkäät atsaleat hurmaavat alkukesällä

Atsaleat kuuluivat aiemmin omaan Azalea-sukuun, mutta ne liitettiin Rhododendron-sukuun vuonna 1834. Rhododendron sana muodostuu kreikan kielen sanoista rhodon ja dendron eli ruusu ja puu. Tällä hetkellä tunnetaan noin 160 atsalealajia, jotka jaetaan kesävihantiin eli lehtensä talveksi varistaviin ja talvivihantiin ryhmiin. Suomessa ulkona menestyvät lajikkeet varistavat lehtensä talveksi.

Atsaleat viihtyvät parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisilla paikoilla. Atsaleat eivät kärsi nuorinakaan samaan sukuun kuuluvien alppiruusujen tavoin kevätauringon ahavasta, koska ne varistavat lehtensä talveksi.

Atsaleat ovat oikealle kasvupaikalle ja oikeaan maaperään istutettuna helppohoitoisia ja terveitä kasveja. Ne viihtyvät happamassa maassa, jonka pH-arvo on alhainen. Suomalainen hapan metsämaa sopii näille kalkinkarttajille hyvin. Maata voi parantaa lisäämällä kasvualustaan turpeeseen sekoitettua kompostia ja antamalla rodolannoitetta. Istutusalustan tulee olla kuohkea, jotta atsaleojen ohut juuristo jaksaa kaivautua tarpeeksi syvälle. Pensaat hyötyvät myös katteesta tai juuristoa suojaavista maanpeitekasveista.

Avoimella ja aurinkoisella paikalla atsaleat kukkivat runsaasti. Puutarhoissa voi nähdä muun muassa liilana, vaaleanpunaisena, oranssina, keltaisena ja valkoisena hehkuvia lajikkeita.  Valoisalla paikalla lehtiin kehittyy värikäs ja loistava syysväri.

Atsaleat ovat myös siitä helppoja, etteivät ne kaipaa säännöllistä leikkausta. Niistä leikataan vain vioittuneet ja kuivuneet oksat. Vaivattomien atsaleojen käytön soisi lisääntyvän suomalaisilla pihoilla nykyisestään.

Lue lisää  talvenkestävistä ja Suomen oloihin sopivista atsalea-lajikkeista!